Pitäähän minunkin jotain synnyttää. Ihmislasta ei ole tullut – kaksi ihanaa lasta kyllä toisen synnyttämänä. Nyt jo aikuisia ja ylirakkaita. Olen ollut onnekas!
Olen kotoisin vaatimattomasta kodista; ensin mietin suomenkukaksi Suopursua (lumoava tuoksu toi kesän, kotini oli suon reunalla) – mutta Päivänkakkara antaa valoaan ja iloaan pidempään – koko kesän – siksi tämä toinen luonnon kukkaihme. Ja miksi Protea? No siksi, että elämäni on jollain ihmeen konstilla ajautunut osittain myös Etelä-Afrikkaan. Molemmat todella rakkaita maita.
Ja siksi, että olen kokenut monia asioita, joiden jakaminen voisi jopa auttaa – jotakuta lukijaa ja minuakin… ei ole elämä antanut kovin ruusuisia polkuja tai sitten ruusut ovat olleet erityisen pitkä- ja teräväpiikkisiä. Olen monissa vesissä pesty niin yksityiselämässä (nyt seesteistä ja turvallista, täynnä rakkautta), työelämässä kuin terveydenkin suhteen. Olen parantumattomasti rintasyöpäsairas ja aloitan juuri nyt sen parhaan osan elämästäni. Tästä kaikesta tullut elämänkokemus ja elämänilo siivittävät nauttimaan jokaisesta päivästä ja hyvin nukutusta yöstä! Ja nauttimaan muutamista oikeista ystävistä ja perheestä, joka on tukenut minua kaikkina päivinä. Niin myötä- kuin vastamäessäni.
Tämän hetken tärkein juttu edellisten lisäksi elämässäni on terveellinen ruokavalio, joka taistelee häiriintyneitä ja villiintyneitä soluja vastaan kropassani. Tämä elämätapa on muodostunut monellatapaa elämänlaatuani parantavaksi – mutta myös hyvin haastavaksi arjessa!
Olen kiinnostunut kosmetiikasta, olenhan pitkän linjan ammattilainen – juuri nyt työni jättänyt.
Ihonhoito ja meikkaus kiinnostaa tietenkin – ja muoti.
Luonnon suuret ihmeet. Pohjolassa ja Etelässä. Maailmassa.
Lapset omassa perheessä, mutta myös Etelä-Afrikan ”pienet hyljätyt”.
Olen kiinnostunut yleisistä ilmiöistä, jotka muovaavat elämäämme. Ihan vaan tällaisen tavallisen ihmisen perspektiivistä.